Hyviä linkkejä

Suomen Pyhän Yrjänän Partiokillat

Kiltatoiminta syntyi halusta auttaa

Partiolaiset jos ketkä tietävät, että he ovat mukana toiminnassa, joka on elämää suurempaa. Robert Baden-Powell perusti 1907 partioliikkeen kasvatusjärjestöksi, jossa jokaisella pojalla on mahdollisuus kasvaa mieheksi ilman, että hänen taustansa vaikuttaa kehitykseen.

Partiotoiminnan perustan muodostaa vartio, ryhmä, jossa sananikäiset lapset ja nuoret toimivat keskenään tietyn ohjelman mukaan. Partiossa toimitaan edelleenkin ryhmänä, vaikka ryhmien nimet vaihtelevat. Partiossa syntyy ystävyyssuhteita, jotka kestävät koko eliniän.

Partion päämäärien periaatteiden mukaan syntyi myös suomalainen partiokiltatoiminta. Ensimmäinen kilta perustettiin Helsinkiin 1940. Aikuiset partiolaiset halusivat raskaan talvisodan jälkeen toimia yhdessä ja auttaa lähimmäisiään.

Vuonna 1950 Suomen partioliikkeen 40-vuotisjuhlien yhteydessä syntyi ajatus kansallisesta kiltatoiminnasta. Liikkeellä oli Suomen Partiotyttöjärjestö, joka perusti nelihenkisen työryhmän valmistelemaan aikuisten partiotoimintaa. Miehetkin haluttiin mukaan. Naiset ja miehet haluisivat toimia yhdessä ja kiltatoimintaa ajoivatkin käyntiin tuon ajan partioliikkeen kärkinimet Verneri Louhivuori ja Helvi Sipilä.

Valtakunnallinen kiltatoiminnan yhteistyöelin Pyhän Yrjänän Kilta – St. Görans Gille perustettiin 11. helmikuuta 1951. Puheenjohtajiksi valittiin Gunnar Floman ja Kirsti Kantala. Toiminnan pääpainona oli partiohengen vieminen työpaikoille ja yhteiskuntaan. Tässä tarkoituksessa aloitettiin 23. huhtikuuta 1952 isänmaallisten juhlien sarja. Tehtiin sosiaalista työtä invalidien, sokeiden, vanhusten, sairaalapotilaiden ja vaikeuksiin joutuneiden perheiden hyväksi.

Suomen kiltajärjestö oli mukana perustajajäsenistössä, kun eri maiden kansainväliseksi yhteysorganisaatioksi perustettiin 25. lokakuuta 1953 International Fellowship of Former Scouts and Guides.

Oma lehti Kiltaviesti alkoi ilmestyä 1956. Vuonna 1962 nimeksi muutettiin Pyhä Yrjänä – St: Göran. Lehti on kaksikielinen ja se ilmestyy neljästi vuodessa. Oma lippu naulattiin 22. toukokuuta 1960 ja standaari valmistui 1975. Vuonna 1971 hyväksyttiin kiltavakuutus ja -tunnus sekä alettiin käyttää nimitystä kiltapartiolainen.

Vuonna 1973 käännettiin Suomen Pyhän Yrjänän Partiokiltojen käyttöön alkuperältään norjalainen kiltalaulu. Vuonna 1987 käyttöön otetussa kiltahuivissa on ISGF:n logomerkki. Juhlalliset valtakunnankiltamestarin käädyt olivat ensimmäistä kertaa kiltamestarin kaulalla Kemin lumilinnassa maaliskuussa 2000.

Partiokiltojen historiikki toiminnan alkuvaiheista, vuosilta 1951-1999 on julkaistu vuonna 1991. Koska historiikkia ei oikein ole mistään enää saatavilla, teos on nyt skannattu.

Lukemaan pääsee tästä linkistä

Kiltatoiminta syntyi halusta auttaa

Partiolaiset jos ketkä tietävät, että he ovat mukana toiminnassa, joka on elämää suurempaa. Robert Baden-Powell perusti 1907 partioliikkeen kasvatusjärjestöksi, jossa jokaisella pojalla on mahdollisuus kasvaa mieheksi ilman, että hänen taustansa vaikuttaa kehitykseen.

Partiotoiminnan perustan muodostaa vartio, ryhmä, jossa sananikäiset lapset ja nuoret toimivat keskenään tietyn ohjelman mukaan. Partiossa toimitaan edelleenkin ryhmänä, vaikka ryhmien nimet vaihtelevat. Partiossa syntyy ystävyyssuhteita, jotka kestävät koko eliniän.

Partion päämäärien periaatteiden mukaan syntyi myös suomalainen partiokiltatoiminta. Ensimmäinen kilta perustettiin Helsinkiin 1940. Aikuiset partiolaiset halusivat raskaan talvisodan jälkeen toimia yhdessä ja auttaa lähimmäisiään.

Vuonna 1950 Suomen partioliikkeen 40-vuotisjuhlien yhteydessä syntyi ajatus kansallisesta kiltatoiminnasta. Liikkeellä oli Suomen Partiotyttöjärjestö, joka perusti nelihenkisen työryhmän valmistelemaan aikuisten partiotoimintaa. Miehetkin haluttiin mukaan. Naiset ja miehet haluisivat toimia yhdessä ja kiltatoimintaa ajoivatkin käyntiin tuon ajan partioliikkeen kärkinimet Verneri Louhivuori ja Helvi Sipilä.

Valtakunnallinen kiltatoiminnan yhteistyöelin Pyhän Yrjänän Kilta – St. Görans Gille perustettiin 11. helmikuuta 1951. Puheenjohtajiksi valittiin Gunnar Floman ja Kirsti Kantala. Toiminnan pääpainona oli partiohengen vieminen työpaikoille ja yhteiskuntaan. Tässä tarkoituksessa aloitettiin 23. huhtikuuta 1952 isänmaallisten juhlien sarja. Tehtiin sosiaalista työtä invalidien, sokeiden, vanhusten, sairaalapotilaiden ja vaikeuksiin joutuneiden perheiden hyväksi.

Suomen kiltajärjestö oli mukana perustajajäsenistössä, kun eri maiden kansainväliseksi yhteysorganisaatioksi perustettiin 25. lokakuuta 1953 International Fellowship of Former Scouts and Guides.

Oma lehti Kiltaviesti alkoi ilmestyä 1956. Vuonna 1962 nimeksi muutettiin Pyhä Yrjänä – St: Göran. Lehti on kaksikielinen ja se ilmestyy neljästi vuodessa. Oma lippu naulattiin 22. toukokuuta 1960 ja standaari valmistui 1975. Vuonna 1971 hyväksyttiin kiltavakuutus ja -tunnus sekä alettiin käyttää nimitystä kiltapartiolainen.

Vuonna 1973 käännettiin Suomen Pyhän Yrjänän Partiokiltojen käyttöön alkuperältään norjalainen kiltalaulu. Vuonna 1987 käyttöön otetussa kiltahuivissa on ISGF:n logomerkki. Juhlalliset valtakunnankiltamestarin käädyt olivat ensimmäistä kertaa kiltamestarin kaulalla Kemin lumilinnassa maaliskuussa 2000.

Partiokiltojen historiikki toiminnan alkuvaiheista, vuosilta 1951-1999 on julkaistu vuonna 1991. Koska historiikkia ei oikein ole mistään enää saatavilla, teos on nyt skannattu.

Lukemaan pääsee tästä linkistä

Suomen Pyhän Yrjänän Partiokillat ry:n voimassa olevat säännöt (hyväksytty vuosikokouksessa 10.4.2021)

Vuosikokouksen hyväksymät pysyväispäätökset.

31.12.2020 tunnuslukuja pääset katsomaan tästä.

Muut partioyhteisöt

Kansainvälistä

ISGF on maailmanlaajuinen organisaatio, joka on tarkoitettu aikuisille, jotka tukevat partiotoimintaa ja haluavat osallistua yhteisöihin suuntautuviin projekteihin. Jäsenet voivat olla entisiä partiolaisia, WAGGS:n ja WOSM:n jäseniä, mutta jäseneksi voi myös tulla ilman partiotaustaa, kunhan uskoo partioihanteisiin.
ISGF perustettiin 1953 ja kansallisia kiltoja, National Scout and Guide Fellowhips (NSGF), on 66 maassa, lisäksi 39 maassa on Keskushaaran jäseniä (Central Branch Members). Kansalliset killat taas koostuvat maiden paikalliskilloista, Local Scout and Guide Fellowships (LSGF). Maissa, joissa ei ole kansallista kiltaa, voivat jäsenet ja pienet ryhmät tulla ISGF:n jäseniksi Keskushaaran kautta.

ISGF:n periaatteet ovat:

  1. Kannustaa kunnioitusta elämää ja ihmisoikeuksia kohtaan
  2. Toimia oikeuden ja rauhan puolesta saavuttaaksemme paremman maailman
  3. Edistää kansainvälistä ymmärrystä ystävyyden, suvaitsevaisuuden ja toistemme kunnioituksen kautta, kuten tavoitteissa sanotaan.

ISGF:n tavoitteet on kannustaa jäseniään:

  1. Ylläpitämään valan ja lain hengen kuten Lord Baden-Powell ne asetti
  2. Tuomaan tämän hengen yhteiskuntaan jossa he asuvat ja toimivat sekä
  3. Aktiivisesti tukemaan partioliikettä paikallisessa yhteisössään, maassaan ja maailmanlaajuisesti.

Organisaatio

  • World Conference (WConf) on ISGF:n päättävä elin ja koostuu neljästä delegaatista kustakin kansallisesta killasta ja neljästä delegaatista Keskushaarasta sekä kaikista World Committeen jäsenistä (ilman äänioikeutta).
  • World Committee (WCom) on ISGF:n toimeenpaneva elin ja koostuu World Conference:n valitsemista jäsenistä sekä yhdestä jäsenestä WAGGS:sta ja WOMS:sta (jälkimmäisillä ei ole äänioikeutta). Pääsihteeri ja rahastonhoitaja kuuluvat WCom:iin kuitenkin ilman äänioikeutta
  • Word Bureau (WB) on sihteeristö ja valvoo ISGF:n pävittäistä toimintaa
  • National Scout and Guide Fellowships (NSGF) = kansalliset kiltajärjestöt
  • Central Branch (CB) on olemassa jäsenistölle maissa joissa ei ole NSGF:ä
  • Region and/or Sub-Region: Maantieteelliset alueet joissa voi olla Regional Committee (RC) ja/tai Sub-Regional Committee (SRC) jotka hoitavat alueellisia asioita
  • Regions: Africa, Arabia, Asia-Pacific, Europe ja Western Hemisphere
  • Sub-Regions: Central Europe, Nordic Baltic, Southern Europe, Western Europe, South America, Eastern Africa, Southern Africa, Western Africa and Maghreb

SPYP kuuluu siis Euroopan ala-alueeseen Nordic Baltic.

www.ISGF.org

Fellowship Day tervehdyksen pääset lukemaan tästä sekä suomeksi että ruotsiksi

NBSR (Nordic Baltic Sub-Region) tapaaminen järjestetään 26. – 30.5.2022 Islannin Sellfossissa (lisätietoa ISGF:n sivulta http://www.isgf.org/index.php/en/sub-regions/nordic-baltic). Tapaamisen jälkeen Norjan kiltalaiset järjestävät 3-päiväisen kiertoajelun etelä Islannissa johon he ovat kutsuneet muita pohjoismaalaisia kiltalaisia osallistumaan. Ohessa tietoa kiertoajelusta. SPYP:n kansainvälisen sihteerin on aina hyvä tietää ketkä ovat ilmoittautuneet kansainvälisiin tilaisuuksiin koska niistä saattaa tulla lisäinfoa hänelle, muista siis ilmoittaa hänelle jos olet lähdössä ISGF:n tilaisuuksiin.
 
NBSR (Nordic Baltic Sub-Region) mötet hålls den 26 – 30.5.2022 i Sellfoss på Island (mera information på ISGF:s sidor http://www.isgf.org/index.php/en/sub-regions/nordic-baltic). Efter mötet ordnar det norska gillesamfundet en 3-dagars rundtur på södra Island och de har inbjudit andra nordbor att delta i den. Här följer information om rundturen. SGSF:s internationella sekreterare vill gärna veta vem som anmäler sig till internationella evenemang för sekreteraren får ibland ytterligare information om evenemangen, kom alltså ihåg att meddela sekreteraren om du är på väg till ett ISGF-evenemang.
 
Viveca Ståhlström

Mielenkiintoista partiotoiminnasta